Toisen lukuvuoden loppupuolella meillä oli välillä aikaa jatkaa myös omia projektejamme, joten sain patsaalleni viimein myös värin pintaan. Pinnan marmoroinnin tekniikka oli hieman hakusessa, sillä emme ehtineet aikaisemmin harjoittelemaan kyseistä taikuutta, mikä oli alunperin tarkoitus. Patsaassani vaikeusastetta nosti myös se, että osan pinnasta kuului olla hiottua, ja osan himmeää ja rapattua. Kokeilemalla kuitenkin viisastuu ja olen lopputulokseen melko tyytyväinen. Paikoittain lisäämäni lakkapinta toi myös patsaaseen hieman enemmän uskottavuutta.
Miksi minä löysin tämän blogin vasta nyt? :'| Makeita juttuja, Häröseni!
VastaaPoistaÄlä unohda sarjisblogiasi! ;3;